Siulersuisut pingaarnersiuinerannut tunuliaqutit
Nunani mikinerusuni Kalaallit Nunaattut ittuni kisitsisitigut paasissutissiinerit akisungaatsiarput. Innuttaasut ikitsut aallaavigalugit kisitsisitigut paasissutissat suliarineqartaraluartut kisitsisitigut paasissutissaliornermi aningaasartuutit innuttaasut amerlassusaat tunngavigalugu ikilisinneqarsinnanngillat. Immikkoortunik kisitsisitigut paasissutissanik Naatsorsueqqissaartarfimmi siulersuisut tulleriinnilersuissagaangata immikkoortut kisitsisitigut paasissutissat sukumiisumik tulleriinnilersornissaat pisariaqarpoq.
Datanik tunngavissaqartillugu kiisalu kisitsisitigut paasissutissat nutaat aallartinnissaannut aningaasatigut sulisoqarnikkullu atugassaqaraangat nalilersuivinnerit imaluunniit atugarissaarnermut ilassutitut takussutissat pinnagit assersuutigalugu ilinniaqqinnerit, pisiat tunisallu oqimaaqatigiinnerat, meeqqat angerlarsimaffiit avataanni inissitat, pinerluttarneq inissiallu pillugit tunngaviusumik kisitsisitigut paasissutissat annertusinissaat Naatsorsueqqissaartarfiup ukiuni aggersuni salliutinniarpai.
Siulersuisut pingaarnersiuineranni immikkoortunik nutaanik ilassutaasunilluunniit kisitisitigut paasissutissaliornissamik kissaateqarfiusuni kisitsisitigut paasissutissanik nutaanik pilersitsiffiusinnaasuni nalunaarsuinerit pigineqareernersut nalinginnaasumik aallaaviusarpoq. Nalunaarsuinerit IT-milu atortut pioreersut aallaavigineqarsinnaanngikkaangata kisitisitigut paasissutissanut nutaanut aallaaviusussanik peqalernissamut ukiut arlalissuit ingerlasinnaasarput.
Ukiuni tulliuttuni qaninnerni ineriartornerit
Ukiuni kingullerni ukiulluunniit aggersut arlallit ingerlaneranni kisitsisitigut paasissutissat saqqummersitassatut pilersaarutinut ilanngunneqarnissaat siunertaralugu immikkoortuni ataani allaaserineqartuni ineriartornerit siulersuisut tulleriinnilersorpaat. Allaaserinninnermi ukiunut arlalinnut ineriartortitsinermi suliniutit arlallit siulersuisut isumaliutiginikuussaat aamma ilanngunneqarput.
Maannakkut aningaasaliissutaasut iluanni maannakkullu sulisoqarneq tunngavigalu ineriartortitsinermi suliniutit tamarmik ingerlanneqarsinnaannginnerat eqqumaffigissallugu pingaaruteqarpoq, tak. ataani immikkoortut 5 aamma 7.
Ilaqutariit
Naatsorsueqqissaartarfiup saqqummersitaani taaguut inoqutigiit atorneqartarpoq. Inoqutigiit tassaapput inuit tamarmik najugaqarfimmi ataatsimi najugallit. Assersuutigalugu isertitanik isumaginninnermik kisitsisitigut paasissutissaliornermi taaguut inoqutigiit taaguummik ilaqutariinnik ilagaanni taarseraanniluunniit tulluassaaq, tassa ilaqutariinnik kisitsisitigut paasissutissaliornermi inoqutigiinnik naatsorsuineq pinnagu inuit sorliit ataatsimut aningaasaqarnersut takuneqarsinnaassammat. Ilaqutariit ataatsit tassaapput inuk ataaseq arlallilluunniit najugakkami ataatsimi najugaqartut aamma assersuutigalugu ilaqutariinnermikkut imminnut ilaatigut atassuteqartut. Inoqutigiit taamaalilluni tassaasinnaapput ilaqutariit arlallit.
Naatsorsueqqissaartarfiup ilaqutariit pillugit kisitsisitigut paasissutissaliorneq 2016-imi saqqummersissavaa, tassani taaguummi ilaqutariit Danmarks Statistikip taaguutaa ilaqutariit aallaaviussallutik. Inuit atugaannik isertitanillu kisitsisinik paasissutissani ilaqutariit pillugit kisitsisitigut paasissutissap atuutilersinneqarnissaa ilimagineqarpoq ukiut arlallit ingerlaneranni pissasoq.
Aningaasaqarnikkut eqquinerlussimasut
2015-imi Aningaasanut inatsimmi aningaasaqarnikkut eqquinerlussimasut pillugu naatsorsuinissamut aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq. Pilersaarutaavoq naatsorsuinermi ukiuni tulleriinni pingasuni agguaqatigiissillugu isertitaqarineqartartut 50 procentiinut isertitat killilerlugit inunnik piitsunik nassuiaasiornissaq pillugu Danmarkimi immikkut ilisimasallit ataatsimiititaliaasa inassuteqaataat aallaavigineqassasoq. Naatsorsueqqissaarneq, tassunga ilanngullugu killiffia, soorunami Kalaallit Nunaanni pissutsinnut naleqqussarneqassaaq.
Naatsorsueqqissaartarfik isumaqarpoq piitsuussusermik killiliivinnissaq Kalaallit Nunaanni suliamik ingerlatsisunut oqaloqatiginnissutigineqassasoq, periarfissaqassappallu politikikkut aallaaveqassasoq.
Naatsorsuutigineqarpoq Isertitanut saqqummersitanut tapertaalluni ukiumut ataasiarluni saqqummiunneqartassasoq. Naatsorsuutaavoq ukiuni tulliuttuni assigiinngitsunik sammisaqarluni saqqummertassasoq. Assersuutigalugu sammisat makkuusinnaapput; aningaasaqarnikkut eqquinerlussimasut amerlassusaasa nikerarneri imaluunniit aningaasaqarnikkut eqquinerlussimasut ilinniarsimanerisa suliffeqarfeqarnerisalu isikkui.
Inuusuttut anguniakkat
Inuusuttut meeqqat atuarfianni naammassereernerminni suliffeqalinngitsut ilinniagaqalinngitsulluunniit (inuusuttut anguniakkat) immikkut isiginiarlugit naatsorsueqqissaarnissamut 2015-imut Aningaasanut inatsimmi aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq. 2016-imi upernaakkut siullermeerluni saqqummerpoq. Naatsorsuutit ukiumoortumik assigiinngitsunik sammisaqarlutik saqqummersinneqartassapput. Assersuutigalugu sammisat makkuusinnaapput; ukiut ingerlanerini inuusuttut anguniagassatut inissisimaneri imaluunniit inuusuttut anguniagassanut qanoq attuummassuteqarneri.
Pisortani kisitsisit tunngaviusut
Kommunini kisitsisinik tunngaviusunik suliaqartarnerup Naatsorsueqqissaartarfiup KANUKOKA-mit tigusinissaanut aningaasanut inatsimmi aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq. Siullermik anguniagaavoq kommunit akornanni kontoni pingaarnerni kontonilu nalinginnaasuni atuinerit sanilliunneqassasut. Piffissami sivisunerusumi anguniagaavoq kisitsinik anguniakkanik assersuutigalugu ”Meeqqat atuarfiini atuartumut ataatsimut atukkat” suliaqartoqassasoq. Kontoni akuerisaanngitsuni kommunit atuisarnerat annertuumik unammilligassaavoq natsorsueqqissaarinerit ilusilersornissaannik kinguartoortitsisinnaasoq.
Kommuninit paasissutissat Nunap Karsiata Naatsorsuutaani naatsorsuinernik ilaneqarsinnaaput. Suussusaanut kontoni kontonilu pingaarnerni atuinerit ineriartornerannik malinnaasinnaaneq Namminersorlutik Oqartussat aningaasartuutinik nalilersuinissaanut atatillugu ujartorneqarpoq. Immikkoortumi tassani immikkoortut oqartussaaffiit ataavartumik allanngortittarnerat piffissat naatsorsuiffissat eqqarsaatigalugit annertunerpaamik unammilligassaavoq.
Pinerluuteqarnerit pillugit kisitsisitigut paasissutissat
Aalajangiinerit tunngavigalugit pinerluuteqarnerit pillugit kisitsisitigut paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfiup 2009-miit suliarisarpai. Paasissutissat politeeqarfinnit faxikkut tiguneqartarput taavalu Naatsorsueqqissaartarfimmi qarasaasiamut nalunaarsorneqartarlutik. Ilaatigut pinerluttulerineq pillugu inatsimmut nutaamut ikaarsaariarnermut atatillugu ajornartorsiutit pissutigalugit ilaatigullu faxikkut nalunaarutit pitsaasusaasa nalorninarnerat pissutigalugu naatsorsueqqissaarneq 2010-mi atorunaarpoq.
Naatsorsueqqissaartarfik paasissutissanik politiit ukiumoortumik nalunaarusiortarnerminni aallaavittut atortagaannik 2012-imi pissarsivoq. Paasissutissat nutaat tunngavigalugit 2006-imut pinerluuteqarnerit pillugit kisitsisitigut paasissutissanik nutaanik suliaqartoqarpoq.
Politiit ukiumoortuik nalunaarusiortarnerminnut atatillugu ullumikkut Naatsorsueqqissaartarput. Politiit suliniutaat uuttortarniarlugu politiit naatsorsuinerusarput. Inuit pinerluttarnerat pillugu nalunaarsuiffinik pilersitsinissaq Naatsorsueqqissaartarfiup anguniagaraa, taamaalilluni assersuutigalugu pinerloqqittarnerit naatsorsorsinnaajumallugit. Aammattaaq anguniagaavoq assersuutigalugu pinerluttut inuttut atugaat tunngavigalugit nalunaarsuiviit ilisimatusarnermut atorneqartarnissaat.
Nunasisunik naatsorsuineq
Nunani allani innuttaasut ukiuni kingullerni amerliartornerat kinguneqarpoq nunami sumi inuunerit nunamilu sorlermi inuttaasut ilisarnaataasa ilaasa allaaserinissaannut atugassanik nalornissutit amerliartornerannik. Norgemi nunasisut kikkuunerisa nassuisaasiornissaannut periuseq 1994-imiilli atorneqartoq pillugu Norgemi naatsorsueqqissaartarfik Naatsorsueqqissaartarfiup oqaloqatiginikuuaa. Danmarkimi nunasisut kikkuunerinik nassuiaasiortarnerup akerlianik Norgemi taamaallaat sumi inuuneq pillugu paasissutissat atorneqartarput aammalu inuit nunami sorlermi innuttaanerat, angajoqqaaqarnerat aanaqarnerat aataqarnerallu atorneqartarani. Norgemi naatsorsueriaaseq Kalaallit Nunaannut naleqqulluarpoq, tassa naalagaaffeqatigiinnermi inuit nunani assigiinngitsuneersut immikkoortinneqarsinnaammata.
Nunasisut innuttaasut Norgemisut immikkoortillugit kisitsisitigut paasissutissaliornissaq Naatsorsueqqissaartarfiup pilersaarutigaa.
Inunnik isumaginninnermi pisortat ikiorsiissutaat tapiissutaallu
Inuit atugaat pillugit kisitsisitigut paasissutissani atuuttumi kommunit ataatsimut nalunaarsuianni Winformatikimi inuit pillugit nalunaarsuinerit Naatsorsueqqissaartarfiup tigusarpai.
Aammattaaq pisortat akissarsianik nalunaarsuiviannit Winformatikimilu suliaqarfiit pillugit nalunaarsuivimmit inunnik isumaginninnermi akilerneqartartut pillugit paasissutissanik annertunerusunik Naatsorsueqqissaartarfik ukiuni kingullerni pissarsisinnaalernikuuvoq.
Taamaallaat inuit pillugit kisitsisitigut paasissutissat akerlianik pisortat ikiorsiissutaat pillugit kisitsisitigut paasissutissat annertusinissaannik suliamik Naatsorsueqqissaartarfik saqqummersitsinikuuvoq, siunissami boligsikringi meeqqanullu tapiissutit inoqutigiinnullu (immaqa ilaqutariinnut) tapersiissutit allat ilanngunneqartalernissaat naatsorsuutigineqarpoq. Inoqutigiit ilaqutariillu isiginiarneqarnerannut tunngavilersuut tassaavoq assersuutigalugu inoqutigiinni inuit ataasiakkaat pinnagit inoqutigiinnut pisortat boligsikringinik pisortallu ikiorsiissutaannik pisortat ilaatigut ikiorsiissuteqartarnerat.
Meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqartut
Meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqartut pillugit kisitsisitigut paasissutissalioqqinnissaq siunertaavoq. Kommunit paaqqinnittarfinnut angajoqqaarsianalllu akiliutigisartagaat aallaaviussapput. Aammattaaq Namminersorlutik Oqartussat inissiisarfiutaanut inissinneqarsimasut pillugit paasissutissat atorneqassapput.
Meeqqanik inuusuttunillu sullissinermi aningaasatigut akiliutigineqartut kisiisa Naatsorsueqqissaartarfiup maannakkut pissarsiarisinnaavai. Aningaasat pillugit paasissutissat siunissaq sivisunerusoq eqqarsaatigalugu paasissutissanik naleqquttunik allanik ilaneqartariaqarput, assersuutigalugu inissiinernut pissutaasut.
3.11 Innarluutillit
Innarluutillit Kalaallit Nunaanni Kalaallillu Nunaata avataani paaqqinnittarfinnut inissineqartut pillugit kisitsisitigut paasissutissanik Naatsorsueqqissaartarfik suliaqarniarpoq. Inaarluutillit Namminersorlutik Oqartussat paaqqinnittarfinnut akiliutaat aamma innarluutillit Namminersornerullutik Oqartussat paaqqinnittarfiini inissinneqartartut pillugit kommunit akiliutaannit Namminersorlutik Oqartussat isertitaannik naatsorsuinerit aallaaviussapput.
Paaqqinnittarfinnut inissiinernik kisitsisitigut paasissutissat inunnik annertuumik innarluutilinnik kommunit nalunaarsugaannit paasissutissanik ilaneqassapput, taamaalilluni naatsorsueqqissaarnerni aamma innarluutillit angerlarsimaffinni najugaqartut ilanngunneqarniassammata.
Aningaasaqarnikkut pissutsit pillugit kisitsisitigut paasissutissat
Aningaasaqarnikkut pissutsit pillugit paasissutissat kisitsisaataasiviup kvartalikkaarlugu nutarterneqartarput. Pisiniarfiit kaaviiaartitaat, nassiussat amerlassusaat, aningaaserivinni ilaqqaakkat taarsigassarsiallu, realkreditinit taarsigassarsiat, eqqussinermi akitsuutit/naqissusiinikkut akitsuutit aamma akileraarutit akilerneqartut, sanaartornermut iluarsaasissinernillu aningaasaateqarfimmi atukkat, nunap karsiata aningaasanik tigoriaannaateqarneranik naatsorsuinerit pillugit paasissutissat avammut saqqummiunneqartarput. Kingusinnerusukkut taakku ilaneqarniarput ukuninnga; assersuutigalugu suliffeerunnermi ikiorsiissutit aamma suliffeqarfinnik aallartitsinerit /matusinerit.
Aningaasaqarnikkut pissutsit pillugit kisitsisitigut paasissutissat
Kalaallit Nunaanni avammut tunisat eqqussallu nalingisa oqimaaqatigiissinnerat pillugit ingerlaavartumik kisitsisitigut paasissutissiisarnissamut periarfissanik aallaqqaasiilluni nalilersuineq Danmarks Statistik suleqatigalugu 2013-imi 2014-imilu ingerlanneqarpoq. Siunnersortinik eqqortunik piginnaasalinnik Danmark Statistik Naatsorsueqqissaartarfillu sulisussaaleqimmata sulineq 2014-imi aamma 2015-imi killeqarpoq. Avammut tunisat eqqussukkallu nalinginik suliaqarneq 2016-imi aallarteqqinneqarpoq.
Umiarsuarnik takornariartartut
Umiarsuarnik takornariartartut amerlassusaat umiarsuarnik takornariartitsinermut akitsuutit Akileraartarnermut Aqutsiveqarfimmut akilerneqartartut tunngavigalugit naatsorsorneqartarput. Umiarsut takornariartaatit Kalaallit Nunaata imartaanut ataasiarlutik appakaannerminni ilaasut pillugit akitsuummik ataasiarlutik akiliisarput, taamaammat kisitsisitigut paasissutissaliorneq illoqarfinnut agguarneqarneq ajorpoq.
Akitsuuseeriaaseq nutaaq akiliisussanullu piumasaqaatit nutaat pissutaallutik maanna illoqarfikkaarlugit takornarissallu sumiuuneri malillugit nalunaarsorneqarsinnaalerput.
Suliffissarsiortut suliffiusinnaasunut inissinneqartarnerat
Suliffissarsiortutut nalunaarsorneqarsimasut suliffiusinnaasunut agguarlugit nalunaarsuinissaq annertuumik ajortarneqarpoq. Maannakkut naliliisoqarpoq kommunit nalunaarsuisarneri amigarpallaarmata assigiinngippallaarmatalu saqqummersinnissaannut naleqqutinngitsut. Kisiannili Suliffeqarnermut Naalakkersuisoqarfik kommunillu oqaloqatiginissaat ineriartornerullu nalilersornissaa siunertaralugit suliffeqarfiup iluani atugassanik qaammatikkaartumik nalunaarsuisoqartariaqarpoq.
Suliffissarsiortut naatsorsornissaannut atatillugu ajornartorsiut tassaavoq ”naqitsinissamut” piumasaqaatit eqqarsaatigalugit kommunit assigiinngiiaartunik allaanngorartunillu periuseqartarnerat. Sulianik suliarinnittartunut ilitsersuutit pitsanngortinnissaat siunertarlugu kommunillu ataasiakkaat periusaannik malinnaanissaq misissuisarnissarlu qulakkeerniarlugit Naatsorsueqqissaartarfiup KANUKOKA aamma Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik oqaloqatiginiarpai.
Sulisoqarfinni isumalluutinik naatsorsuineq
Ilinniartut inaanni inunnillu isumaginninnermi inissat pillugit paasissutissat katersorneri Naatsorsueqqissaartarfiup aallartinnikuuaa, kingusinnerusukkut taakkununnga tunngasunik saqqummersitsisalerniarluni. Missingerneqarpoq sulisoqarfinni allilerinerit tamarmik pisortat missingersuutaanni naatsorsuutaannilu ersimmata nalunaarsuivik pilersinneqareerpat Naatsorsueqqissaartarfimmi nalunaarsuivik nutarterneqartarsinnaassasoq.
Ilinniaqqittartut
Ilaatigut EU-mit tapiissutit aallaavigalugit ukiuni kingullerni ilinniartitaanermi suliniutit kinguneqarput ISCED-ip naatsorsuinerani nalunaarsorneqanngitsunik sivikinnerusumik suliffeqarnermi ilinniarnernik kisitsisitigut paasissutissaliornissaq annertusiartortumik ujartuisoqarneranik. Suliffeqarnermut ilinniarnerit pillugit kisitsisitigut paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfiup siunissami ilusilersorniarsarissavai.
Sivikitsumik ilinniarnerit taakku nalunaarsornissaannut IT-mi nalunaarsuiffik (IT-reg.) Namminersorlutik Oqartussat ineriartortinnikuuaat. Naliliisoqarallarpoq nalunaarsukkat kisitsisitigut paasissutissaliornermut aallaaviginissaannut tamakiisuunngitsut nammattumillu assigiiaanngitsut.
Inissiat sanaartornerlu
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit immikkoortuni arlalini pitsanngorsarnissaat suliniutigineqarpoq. Sanngeequtit annertunerit tassaapput sanaartornernut aningaasaliissutit (kvadratmeterit qassit sanaartorneqarnersut qanorlu akeqarnersut kiisalu kvadratmeterit qassit atorunnaarnersut) aamma inissianik atuineq (inissiat kvadratmeterit qanoq annertutigisut pigineqarnersut aamma inissianut kvadratmeterimut ataatsimut aningaasartuutit qanoq annertutiginersut).
Inissiaqarneq immikkut soqutiginaateqarpoq, tassa innuttaasut inissiani atugaat pillugit paasissutissat siunissami sanaartornissanut aningaasaliisoqarnissaanut atatillugu annertuumik tapersiissammata. Naatsorsueqqissaartarfik sanaartukkat allattorsimaffianik tunngaviusumik paasissutissanik programmip ataani pilersitsiniartunut peqataavoq.
Sulisut nunanit allaneersut
Sulisut nunanit avannarlerneersuunngitsut sulisinnaanerat Danmarkimi Udlændingestyrelsen-ip ullumikkut akuerisussaavai. Udlændingestyrelsen-imi nalunaarsukkat tunngavigalugit sulisunik nunanit avannarlerneersuunngitsunik inuussutissarsiutit immikkoortuinut agguarlugit naatsorsuisoqarsinnaavoq.
Sulisut aamma akissarsiat pillugit kisitsisitigut paasissutissat
Pisortani suliffeqarfinnilu pisortat pigisaanni akissarsiat qaffasissusaasa akissarsiallu ineriartornerisa naatsorsorneqarnissaat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup kiisalu Aningaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Aqutsiveqarfiup kissaatigaat. Atorfinni sanilliunneqarsinnaasuni qaffasissutsit ineriartornerlu sanilliunneqarsinnaasariaqarput. Aammattaaq pisortani sulisut pillugit kisitsisitigut paasissutissat sulisut qanoq sivisutigisumik sulisimanerannik naatsorsuinernik ilaneqarnissaat kissaatigineqarpoq.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit marloqiusanngorlugit suliarineqartarput. Inaarutaasumik kisitsisit naatsorneqarnerat ukiumi pineqartumi nioqqutissat oqimaaqatigiissillugit ukiup affaani siullermi pisarpoq. Assersuutigalugu 2013-imut inaarutaasumik kisitsisit naatsorsorneqarnerat 2016-imi pissaaq. Kisitsisaagallartut naatsorsorneqarnerat ukiup affaata aappaani pisarpoq, tassani 2014-imut 2015-imullu kisitsisaagallartut 2016-imi naatsorsorneqassallutik. Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit immikkoortuat taanna nuna tamakkerlugu naatsorsuutinik ingerlatsineruvoq nalinginnaasoq.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini ineriartortitsinermut suliniutit pingaarnerit nalinginnaasumik ingerlatsinermik suliaqarnerup avataaniittut tassaapput nioqqutissanik oqimaaqatigiissitsinermi akit aalajangersimasut atorlugit naatsorsueriaaseq akinik aalajangersimasunik naatsorsuinermik pitsanngortitsisussat immikkoortualunngortitsisussallu kiisalu innuussutissarsiutit immikkoortuinik taaguusersuineq nutaaq ukiorlu naatsorsuinermi tunngaviusoq nutaaq.
Eqqarsaatigineqarpoq akit aalajangersimasut atorlugit naatsorsuineq 2016-imi ukiakkut aallartittussaasoq, avammut tunisat eqqussallu nalinginik oqimaaqatigiissitsinerup nutaap qulaani taaneqartup naammassinissaanut ineriartortitsinermi suliniutit allat apeqqutaassapput. Avammut tunisat eqqussallu nalinginik nutaamik oqimaaqatigiissitsinissamut periarfissat pillugit aallarnisaataasumik nalilersuinerit aallaavigalugit ersarippoq avammut tunisat eqqussallu nalinginik nutaamik oqimaaqatigiissitsineq nuna tamakkerlugu naatsorsuutit nutarternissaannik pisariaqartitsinermik kinguneqassasoq. Nuna tamakkerlugu naatsorsuutinik pinngaarnertut kukkunersuineq avammut tunisat eqqussallu nalinginik oqimaaqatigiissitsineq nutaaq atorneqalerpat pissaaq, tassani inuussutissarsiutit immikkoortuinik taaguusersuineq ukiorlu tunngavik nutaaq ataatsikkut ilanngunneqassapput. Ilimagineqarpoq tamanna ukiut tallimat tulliuttut iluanni pissasoq.